Spanielien taipumuskoe SPA

Spanielien taipumuskoe on testiluonteinen koe, jossa arvioidaan koiran luontaisia taipumuksia ja luonteenpiirteitä. Kyseessä ei ole kilpailu eikä koiria laiteta paremmuusjärjestykseen. Tarkoitus ei siis ole mitata koiralle opetettuja taitoja. Ohjaajalle ei ole mitään erityisvaatimuksia, vaan kokeeseen osallistuminen on mahdollista ”joka koiralle ja joka miehelle”. Omistaja saa uutta tietoa koiransa käyttäytymisestä rodunomaisissa laijeissa ja kasvattajalle jokainen testitulos on arvokas lisä käyttö- ja luonneominaisuuksia arvioitaessa. Cockerspanileilta vaaditaan SPA1-tulos tai tulos SPME-kokeesta Suomen muotovalionarvon saavuttamiseen.

Kokeen tarkoitus on kartoittaa spanielirotujen käyttöominaisuuksia sekä todeta ovatko koiran luonne ja käyttäytyminen spanieliroduille tyypilliset. Taipumuskoe palvelee hyvänä mittarina, kun arvioidaan toisaalta yksittäisen yksilön, toisaalta koko rodun käyttöominaisuuksien säilymistä.

Kaikki koirat arvostellaan samoin perustein rodusta riippumatta. Arvostelu suoritetaan hyväksytty / hylätty -periaatteella. Koiran kaikkien osasuoritusten tulee olla hyväksyttyjä, jotta se hyväksytään kokeessa.

Koe koostuu viidestä varsinaisesta osa-alueesta:

• Sosiaalinen käyttäytyminen: Koiran on vaikeuksitta tultava toimeen vieraiden koirien ja ihmisten kanssa.
• Haku ja laukauksensieto: Koiran on innostuneesti, vainuaan käyttäen etsittävä riistanhajuja riittävällä etäisyydellä ohjaajastaan. Laukauksensieto testataan metsästyshaulikolla ammutulla laukauksella. Koira ei saa pelätä laukausta.
• Jäljestäminen: Jälki on noin 120 metriä pitkä, ja se tehdään välittömästi ennen suoritusta. Jälki tehdään riistaeläimellä tai kaniinilla, joka jätetään jäljen päähän kaadoksi. Koira viedään jäljelle kytkettynä 6 metrin jälkiliinaan, ja sen pitää jäljestää omatoimisesti kaadolle asti. Koira ei saa pelätä eikä raadella kaatoa.
• Vesityö: Koiran noudettava vedestä riistapukki tai riistalintu ja tuotava se ohjaajalle tai ohjaajan ulottuville.
• Tottelevaisuus: Yleistä tottelevaisuutta tarkkaillaan koko kokeen ajan.
• Lisäksi arvostellaan koiran ja ohjaajan yhteistyötä ja yleisvaikutelmaa. 

Taipumuskokeeseen osallistuminen ei vaadi mitään erityistä koulutusta, mutta muutamia asioita kannattaa treenata ennen kokeeseen tuloa. Koiraa pitää totuttaa metsässä kulkemiseen jo pennusta alkaen, jotta metsä hajuineen on koiralle luonnollinen ja tuttu paikka. Laukaukseen koiraa kannattaa tutustuttaa mahdollisuuksien mukaan esim. ampuma-alueiden liepeillä ja vastaavilla paikoilla. Ampumiseen totuttaminen aloitetaan etäältä, samalla koiran kanssa leikkien, eikä paukkeesta kannata tehdä suurta numeroa. Ilotulitteista ja raketeista kannatta pysyä kaukana, sillä jo kertasäikäytyksellä koirasta voi saada paukkuaran loppuelämäkseen! Jäljestämistä voi harjoitella millä tahansa hajulla, mutta jos sattuu saamaan esim. riistalinnun tai linnunsiiven, miksei jäniksen tai kaniininkin, kannattaa rauhassa rohkaisten tutustuttaa koira ensin itse hajun lähteeseen ja sitten kokeilla itse jäljestystä.

Spanielit ovat yleensä hyviä ja innokkaita uimareita, mutta riistapukin noutoa vedestä ja sen ohjaajalle luovuttamista on hyvä harjoitella, jotta se ei aiheuta ihmetystä koetilanteessa. Arkitottelevaisuudella pärjää kokeessa loistavasti, kunhan koira on ohjaajansa hallinnassa ja käskystä kytkettävissä.

Varsinainen harrastuslaji ei taipumuskoe ole, sillä kuten jo mainittiin, taipumuskoe on testi, ja hyväksytysti kokeen suorittaneen koiran ei sitä tarvitse enää uusia. Mikäli koira hylätään joltain osa-alueelta, ei hätää; hieman lisätreeniä ja uudelleen kokeilemaan.